Pakettiautosta retkiautoksi – näin rakensimme oman reissupakun

Pari vuotta sitten oli vasta haaveissa oma retkiauto, ja vieläpä sen rakentaminen itse. Vuoden 2024 syksyllä autokaupan pihasta lähti matkaan Volkswagen Transporter, Bäggi, ja nyt parin kesän jälkeen se on vihdoin valmis! Rempan aikana on tullut jo jonkin verran sillä reissattua, mutta aina on ollut jotain pientä näprättävää. Remppahetkiin on aina mukava palata takaisin, ja tässä onkin koko remppaprojekti kerrottuna auki, jos vaikka joku muukin innostuisi hyväksi koetusta ideasta!

Pakuprojekti pähkinänkuoressa

• Auto: Volkswagen Transporter T5, korotettu katto (2013), ajokilometrit ostaessa: n. 184 000 km
• Rakennusaika: syksy 2024 – kevät 2026
• Budjetti: auto n.12 000€, remppa n. 3500€ (alempana eriteltynä)
• Rakensimme itse ilman sen suurempaa asiantuntemusta
• Paku rekisteröity edelleen pakettiautoksi

Tärkeimmät ominaisuudet pakussa

• Kiinteä sänky takana
• Pieni keittiö (arkkujääkaappi, harmaavesijärjestelmä, erillinen kaasuliesi)
• Paljon säilytystilaa
• Yksinkertainen 12V sähköjärjestelmä + invertteri
• Ei kiinteää vessaa tai suihkua

Volkswagen Transporterin valinta retkiautoprojektiin

Aloimme heinäkuussa 2024 pikkuhiljaa katselemaan pakuja netistä, ei mitenkään tosissaan, mutta kunhan katseltiin millaisia pakuja oli tarjolla. Tästä ehkä parin viikon päästä tuli vastaan kivannäköinen paku, mutta ei päästy katsomaan sitä ennen kuin se meni jo uudelle omistajalle. Noh, ei kauaakaan mennyt, kun samanlainen paku tuli taas myyntiin ja siitä laitoimmekin heti viestiä. Auton näyttö onnistui lopulta nopeasti ja yhtäkkiä oltiin ostamassa pakua! Kyseinen auto oli Volkswagen Transporter, jossa oli korotettu katto. Jo ensisilmäyksellä totesin, että tää on just meille sopiva reissupakuks!

Auton valinnassa meille oli tärkeää seisomakorkeus, sillä ei haluttu kyykistellä auton sisällä (eristeiden ja kattopaneelien jälkeen seisomakorkeudeksi jäi n. 180cm). Ei myöskään haluttu liian pitkää pakua näin ekaksi autoksi, sillä ei tarvittu niin paljon tilaa ja auton pienempi koko on myös meille ketterämpi reissatessa. Halusimme myös, että pakussa olisi jo omia ikkunoita ainakin takaovissa ja liukuovessa, jotta lisäikkunoita ei tarvisi montaa asennella. Tämä auto osui juuri näihin kriteereihin ja muutenkin auton ominaisuudet olivat kunnossa (itse niistä sen enempää ymmärtämättä). Ainoa miinuspuoli autossa oli sen leveys, sillä sänky ei mahtuisi takaosaan poikittain, joten sille täytynee keksiä toinen ratkaisu.

Rempan suunnittelu, työvälineet ja sijainti

Ei mennyt kauaakaan, kun aloimme jo suunnitella reissupakun sisustaa. Olin jo pitkään seurannut useampia pakunrakentajia ja heiltä sai valtavasti ideoita. Ihan ensiksi oli kuitenkin purettava pakun nykyinen sisältö ja suunnitella, millaisia ominaisuuksia pakuun haluttaisiin. Suunnitelmat ovat matkan aikana jonkin verran muuttuneet, mutta toiveissa olisi, että pakuun tulisi kiinteä sänky, penkit ja keittiö. Pakussa oli valmiina jo edelliseltä omistajalta hupiakku ja inventteri. Emme halunneet liikaa sähköä vaativia laitteita, eikä välttämättä edes vesihanaa keittiöön.

Remppaan tarvittavia työkaluja saimme molempien perheiltä, joten sen puolesta ei ollut pulaa. Toki joitain työkaluja ostimme ihan omaksi, jotta aina ei tarvitsisi olla riippuvainen muista. Aina joltain löytyi jotakin, mikä auttoi suuresti urakkaamme (ja budjettia). Tiesimme jo etukäteen, että meillä ei tulisi olemaan mitään tiettyä paikkaa, jossa remppaisimme autoa, vaan sekin hoituisi perheenjäsenten pihoilla ja mökeillä. Ensimmäisen kahden kuukauden aikana olimme jo tehneet remppaa ainakin kuudessa eri paikassa saaden myös aina luotettavia apukäsiä remppaan ja ideointiin, mistä oli suuri apu!

Rempan vaiheet

Seuratessa muita pakuremppaajia meillä oli jo hyvä käsitys siitä, millaisia vaiheita retkipakun rakentamisessa olisi. Remppa alkoi pakun purulla, eli tyhjensimme pakun ja siivosimme sen täysin. Poistimme myös auton oman väliseinän ohjaamon ja sisätilan väliltä. Seuraavaksi koitti eristeiden laitto, sekä äänieristeet että lämpöeristeet. Tämän jälkeen aloimme hahmottamaan sängyn runkoa ja paneloimaan seiniä. Tässä vaiheessa tuli myös miettiä mahdollisia ikkunalisäyksiä, ja lisäsimmekin sivuikkunan toiselle seinälle. Seuraava iso projekti oli väliseinän rakentaminen. Olisimme halunneet myös jo suunnitella tulevia sähköjä, mutta kuukaudet kuluivat ja oli aika viedä paku talvisäilöön. Keväällä 2025, kun pakuremppa jatkui, siirryimme keittiön rakentamiseen ja viimeistelimme katon ja seinät.

Pakun siivous ja tyhjentäminen

Koko homma lähti liikkeelle pakun siivouksesta ja tyhjentämisestä, johon kului aikaa noin yhden viikonlopun verran. Irrotimme pakun omat seinävanerit ja ohuet eristeet, joita oli katossa ja seinissä. Paku imuroitiin, pestiin ja katsottiin, ettei ruostekohtia ollut metalliosissa. Paku oli yllättävän siistissä kunnossa vanerikerroksen alta ja ruostemaalauksia ei siis tarvinnut tehdä. Lattiassa oli pieni reikä diesellämmitintä varten, mutta täytimme reiän, sillä emme ottaneet lämmitintä käyttöön. Pakun oma lattiavaneri oli myös hyvässä kunnossa ja päätimme asentaa sen takaisin lattian siivouksen ja eristeiden laiton jälkeen. Vaihdoimme myös ovien vanerit uusiin vanhoja malleja hyödyntämällä.

Retkiauton eristäminen – äänieristeet ja lämpöeristeet

Pakun eristäminen aloitettiin äänieristyksellä. Tähän käytimme äänieristemattoa (STP black gold), jota löytyi tuolloin mm. Kärkkäisiltä. Äänieristematot olivat helppo asentaa tarrapintojen ansiosta ja niitä leviteltiin pitkin seiniä ja lattiaa ja pieniin koloihin leikeltiin paloja.

Seuraavaksi valitsimme lämpöeristeitä ja vaihtoehtojahan löytyy. Emme ole kumpikaan rakentamisen ammattilaisia, vaan ratkaisut kaiken suhteen tapahtui netistä löytyvän ja tuttujen remppaihmisten tietojen pohjalta. Pakuun halusimme suhteellisen ohuen eristekerroksen, jotta tilaa säilyisi muulle. Valitsimme Finnfoamin (20mm paksu), jota oli ihan helppo asennella seiniin, lattiaan ja kattoon pikaliimalla ja uretaanilla. Ostimme myös vähän kivivillaa pieniin hankaliin koloihin ja niihin kohtiin tehtiin höyrysulut. Lattiaan eristelevyjen väliin tehtiin rimoista tukirunko, johon sai kiinni pakun oman ehjän lattiavanerin ja tulevia rakenteita. Lattiaan vanerin päälle asennettiin lopuksi vinyylimatto.

Pakun ensimmäinen testireissu oli Kalajoelle elokuussa 2024, jossa testailtiin eristeiden toimivuutta, hyvin toimi!

Ikkunan lisääminen seinään

Halusimme ehdottomasti pakuun pienen avattavan ikkunan, jonka löysimme Vapaa-aika.com -kaupasta. Valitsimme mittoihin sopivimman ikkunan (Carbest saranoitu ikkuna akryylilasilla 500 x 300mm) ja asensimme sen keittiöseinän kohdalle. Ikkunan asennus oli jännittävää ja saimmekin siihen apua veljeltäni, joka sahasi ensin reiän pakun seinään ja tämän jälkeen kiinnitimme ikkunan tuulilasin tiivistemassalla aukkoon. Sisäpuolelle teimme vielä tukirakenteen ikkunan ympärille. Myöhemmin pakuun voisi asentaa vielä kattotuulettimen.

Sängyn teko, tukirakenteet ja väliseinä

Kun koko auto oli eristetty, oli aika kiinnittää seiniin tukipuita, johon saisi helpommin kiinni seinäpaneelit ja rakenteita. Ensimmäinen näkyvä rakenne oli sänky. Halusimme kiinteän sängyn, jotta se olisi aina valmiina ilman suurempaa vaivaa. Pakun leveys (n. 150cm sisältä) ei riittänyt leveyssuuntaiseen sänkyyn, joten ratkaistiin se niin, että teimme pienen jatkopalan sängylle, josta tulee myös ruokapöytä. Sänkyrunkoon laitettiin paksumpaa runkopuuta ja yksi Ikean metallinen tukirunko. Rimojen päälle asetettiin irrotettavat reiälliset vanerit. Sänky asetettiin tarpeeksi korkealle, jotta tavaratilaa jäisi mahdollisimman paljon sängyn alle.

Ohjaamon ja sisätilan väliin rakennettiin väliseinä rimoista, finnfoamista ja vanerista. Lopuksi päällystimme seinän kuitenkin vielä paneeleilla, joten vaneri oli jälkeenpäin ajateltuna turha lisä seinään. Väliseinässä on pieni ”ikkuna”, josta tarvittaessa mahtuu kulkemaan ohjaamoon. Kuvassa (alla) näkyvä tila väliseinän ja ohjaamon välissä oli jätettävä ohjaamon puolelle, jotta ohjaamon penkit mahtuvat nojautumaan taakse. Tämä ”hukkatila” hyödynnettiin tulevaan sähkökeskukseen ja kenkien säilytykseen.

Retkiauton keittiön rakentaminen

Keittiön sijainti oli pitkään pohdinnassa ja päädyttiin lopputulemaan, jossa keittiö oli ikkunallisella seinällä sivuliukuovea vastapäätä. Keittiön teko oli ehkä työläin osuus sillä teimme sen itse, emmekä ostaneet valmista runkoa. Korotetussa Transporterissa hankalaa oli seinien kaarevuus, joka aiheutti useasti päänvaivaa. Keittiön runko tehtiin taas ohuista rimoista ja ohuesta vanerista. Keittiötaso tehtiin paksummasta liimapuulevystä, johon sahattiin aukko lavuaaria varten. Keittiön varusteluun kuuluu pieni suorakulmainen lavuaari, erillinen kaasuliesi (Primus Kinjia Stove), arkkumallinen jääkaappi (OPAL 12/230V 25L) sekä harmaavesijärjestelmä. Vesihanaa emme tehneet, vaan asian ajaa vesikanisterit ja tiskaus tapahtuu pääosin muualla.

Keittiön laatikosto tehtiin osin itse. Vedettävissä laatikoissa (2kpl) runko on ostettu valmiina (Bauhaus), kiinnitimme vain uudet vanerit laatikoiden julkisivuiksi ja asensimme pehmeästi sulkeutuvat liukukiskot. Muihin kaappeihin teimme avattavat kaapit saranoilla. Jääkaapille tehtiin myös liukukiskoilla vedettävä kaappi. Keittiön takaseinään eno asensi vielä laatat kiinni.

Ruokailu tapahtuu pääosin kesäisin pihalla, jolloin erillinen kaasuliesi ajaa asiansa hyvin, ja sateen sattuessa voi kaasuliedellä hyvin kokkailla sisällä, kun pitää huolen ilmanvaihdosta. Sateisenakin päivänä ruokailu on onnistunut hyvin pienessäkin sisätilassa ja vedettävä ruokapöytä toimii näppärästi tuoden laskutilaa myös kokkailuun.

Retkiauton 12V sähköjärjestelmä ja invertteri

Pakussamme on yksinkertainen 12V sähköjärjestelmä (+ invertteri), jonka tuttumme asensi. Pakussa on yksi 95Ah AGM -hupiakku, joka on sijoitettu kuskin penkin alle. Akku latautuu ajon aikana auton oman akun kautta erotusreleen avulla, joten virtaa riittää esimerkiksi jääkaapille ja puhelimien lataukseen myös silloin, kun auto ei ole käynnissä. Järjestelmässä on lisäksi sulakerasia, joka tuo turvallisuutta ja jakaa virran eri laitteille. Sisätiloista löytyy paikka jääkaapin 12 V tupakansytytinpistokkeelle sekä kolme USB-latausporttia. Ohjaamossa on vielä erillinen tupakansytytinpaikka, jota käytämme esimerkiksi USB-latureille. Lisäksi pakusta löytyy invertteri, jonka avulla saamme tarvittaessa käyttöön myös tavallista 240 V verkkovirtaa esimerkiksi tietokoneen lataamista varten. Pieni sähkökeskuksemme sijaitsee osittain ohjaajan kuskin penkin alla ja sen takana, mikä on kaiken kannalta näppärä ratkaisu. Koteloinnin reunassa on virtakytkin, mistä saa sähkön pois kerralla käytöstä.

Lamppuina toimii ladattavat USB -lamput ja yksi auton oma kattolamppu. Paku on pääosin ajossa kesäisin, jolloin valon tarve on aika vähäinen, jolloin tunnelmaa luovat myös kynttilät. Lämmitystä emme ole paljoa tarvinneet toukokuun ja lokakuun välisenä aikana, ja kesän helteisinä päivinä pieni 12V tuuletin puhaltaa ilmaa, ja ikkunoille laitettavat lämpöeristeet eristävät hyvin helteistä paahdetta/kylmyyttä. Kylmempiä öitä varten on varastossa untuvamakuupussit ja vilttejä. Tällä sähköjärjestelmällä olemme pärjänneet hyvin montakin päivää ilman ajamista välillä, ja kun virta akussa vähenee, on aika jatkaa matkaa.

Säilytysratkaisut eri tiloihin

Pakussa on yllättävän hyvin säilytystilaa eri tarkoituksiin. Keittiön vetolaatikoihin mahtuu hyvin aterimet ja astiat. Avattaviin sivukaappeihin kattilat, pannut ja kaasupullot yms.. Tiskialtaan pitkään kaappiin mahtuu harmaavesikanisteri, juomakanisteri ja siivoustarvikkeita. Keittiön yläseinään rakensimme pienen hyllyn, joka toimii kuivaruoan säilytyksenä. Sängyn vieressä on myös pieni taso, joka toimii sekä ruokapöydän/sängyn jatkeen tukena että lisäsäilytystilana. Sängyn jatke vedetään patjojen alta ja toinen lisätaso vedetään ruokailutarkoituksessa jopa pitkälle väliseinään asti. Keittiön puoleisella sängyn seinällä on pieni avattava kaappi kaasulieden säilytystä varten ja alempana isompi säilytystila esim. makuupusseille. Ohjaamon yläpuolella on iso vaatesäilytyskaappi, johon on kaksi avattavaa ovea. Tänne mahtuu hyvin vaatteet ja pyyhkeet yms. Väliseinässä on myös kaksi pienempää säilytyslokeroa esim. mausteille tai pienelle tavaralle. Pakun takana oleva tavaratila eli varasto on yllättävän tilava. Varastoon mahtuu hyvin tuolit, ulkopöydät, suppilauta, ulkomatto, työkaluja ja paljon muuta! Sivuoven yhteydessä on vielä pieni tila kengille. Kaiken kaikkiaan pakussa on todella hyvin säilytystilaa, varsinkin keittiön laatikostot ovat erittäin tilavat!

Pakun sisäkatto, verhoilu ja muut viimeistelyt

Reissasimme jo autolla ennen kuin saimme vielä sisäkattoa paneloitua. Se olikin viimeinen isompi projekti, johon saimme kulutettua pari päivää. Paneloinnin olisi voinut tehdä yksinkertaisesti ja helposti suoraan, mutta visuaalisena halusin jotain muuta, jolloin paneelit päätyivät viistosti kattoon, siinäkin aikamoinen sahailu ja mittailu, mutta lopputulos oli hyvä!

Joitakin kohtia, kuten takaovien yläosat ja seinäpaneloinnin päädyt halusimme myös verhoilla, mikä oli turhan haastava homma, sillä emme käyttäneet valmiita tarrapohjaisia kankaita vaan Eurokankaasta ostettua ulkokangasta, joka liimailtiin sprayliimalla seiniin. Muuten ompelin autoon erilaisia verhoja tuomaan tunnelmaa ja näkösuojaa, sekä tein itse lisäpatjan sänkyyn jaloille, joka ajon aikana on sisäkatossa kiinni. Sänkyyn ostimme patjat Jyskistä (jotka piti leikata sopivan kokoisiksi), ja päälimmäisenä on muotoon leikattu petauspatja. Pakun ikkunoihin asennettiin ikkunanpimennysteipit, jotka estävät hyvin näköyhteyttä ulkoapäin.

Suurimmaksi osaksi käsittelimme puupintoja eri sävyisillä Osmon puuvahoilla (harmaanbeige, noki ja kirkas). Seinäpaneelit olivat valmiiksi vaaleaksi sävytettyjä. Maalia käytettiin väliseinän ohjaamon puolella ja parissa kaapin ovessa.

Muita näperryksiä ja muutoksia matkan varrella

Vaikein kohta pakun muodossa oli varmaankin korotetun osion liitoskohta, jonka koteloimme. Liitoskohdan takaovien päädyssä oli myös hankalat metallimuodot, jotka lopulta koteloin myös ja peitin Bilteman puutikuilla, jotka ovatkin tulleet moneen käyttöön/koristukseen koko rempassa 😀 Myös eri paksuiset juuttiköydet olivat hyödyllisiä listoittamisessa ja koristelussa.

Pakuun ei lopulta saanut tehdä kiinteitä penkkejä, sillä paku on rekisteröity edelleen pakettiautoksi, jossa ei saa olla kiinteitä penkkejä. Penkkeinä toimii ruokaillessa sisällä retkijakkarat, mutta pääosin ruokailu tapahtuu muutenkin ulkona (sään salliessa), ja pakussa harvemmin tulee istuttua sisällä.

Pakun remppaaminen alkoi jo syksyllä 2024, mutta vasta tänä keväänä (2026) saimme pakun täysin viimeisteltyä. Tuntui, että loppuvaiheessa hommat eivät ikinä loppuneet, kun aina jossain oli kohtia, joita piti viimeistellä, ja kesät teki vaan mieli jo reissailla autolla. Lopulta autosta tuli meille oikein mieleinen ja käytännöllinen reissuauto!

Mitä pakuremppa maksoi?

Auton hankintahinta oli noin 12 000€, ja itse remppaan kului arviolta noin 3500€. Summa sisältää lähes kaiken projektiin liittyvän: eristeet, puutavara, keittiömateriaalit, sähköihin liittyvät tarvikkeet, ikkunan, maalit, liimat, ruuvit ja monet pienemmät hankinnat matkan varrella sekä varusteluun liittyvät asiat, kuten jääkaappi ja kaasuliesi.

Emme pitäneet täysin tarkkaa kirjanpitoa eri osa-alueista, sillä projekti eteni pitkän ajan aikana ja tavaraa ostettiin monesta eri paikasta tarpeen mukaan. Suosituimmat kaupat projektin aikana olivat K-Rauta, Puuilo, Byggmax ja Bauhaus. Erityisesti Bauhausista löytyi paljon materiaaleja niin rakentamiseen kuin sisustukseenkin.

Eriteltyjä kulueriä rempassa:

• Vanerit ja puumateriaalit – n. 850€
• Eristeet – n. 200€
• Pienrauta – n. 240€
• Maalit, liimat, vahat, tiivisteet ja muut maalitarvikkeet – n. 320€
• Liukukiskot ja muut kannattimet hyllyihin – n. 130€
• Työkalut – n. 160€
• Ruuvit ja naulat – 80€
• Sivuikkuna – 166€
• Vinyylimatto – 87€

Suurimmat varusteluun liittyvät kulut:

• Jääkaappi (250€)
• Kaasuliesi (150€)
• Patjat (95€)
• Pyöräteline (79€)
• Markiisi ulos ja telttauralista (85€)

Yllättävän paljon rahaa meni myös pieniin hankintoihin, kuten ruuveihin, liimoihin, listoihin, kiskoihin ja työkaluihin. Niitä tuli ostettua vähän kerrallaan, mutta lopulta niistä kertyi iso osa budjetista. Säästimme kuitenkin paljon tekemällä lähes kaiken itse, hyödyntämällä perheeltä saatuja työkaluja sekä saamalla apua läheisiltä projektin aikana. Myös sähköihin ei kulunut paljoa rahaa (alle 50€), sillä pakussa oli valmiina yksi hupiakku ja invertteri, joita hyödynsimme (näihin olisi muuten saanut varata satoja euroja lisää, jos olisimme hankkineet ne itse). Budjetit ovat karkeita arvioita, sillä monia asioita jäi myös yli, kuten ruuveja, liimoja ja puutavaraa.

Mitä opimme pakurempasta?

• Suunnitelmat muuttuvat lähes väkisin matkan varrella. Ehkä parempi suunnittelu olisi säästänyt vähän rahaa ja vaivaa, mutta kaikkea ei meidän mielestä pysty ensikertalaisena suunnittelemaan etukäteen, vaan virheille on hyvä jättää tilaa.
• Säilytystilaa ei voi olla liikaa.
• Yksinkertaiset ratkaisut toimivat usein parhaiten.
• Remppa vie enemmän aikaa kuin aluksi kuvittelee. On vaikea arvioida, kuinka paljon lopulta käytimme aikaa remonttiin, mutta varmasti useampi kuukausi kahden vuoden sisällä (talvet paku oli myös hallissa, jolloin emme rempanneet sitä).
• Kaikkea ei tarvitse tehdä itse ja apu kannattaa ottaa vastaan.
• Pienet viimeistelyt vievät yllättävän paljon aikaa.
• Budjettiin kannattaa jättää tilaa yllättäville kuluerille.

Vaikka projekti välillä tuntui loputtomalta ja keskeneräiseltä, nyt on aika siistiä lähteä reissuun autolla, jonka on rakentanut lähes kokonaan itse. Kaikki pienetkin virheet ja improvisoidut ratkaisut tuntuvat lopulta juuri siltä, mikä tekee pakusta meidän näköisen. Eikä loppujen lopuksi budjettikaan liikaa venynyt. Viime kesänä keskeneräinen Bäggi suuntasi Pohjois-Norjaan, ja tänä kesänä suunnitelmissa on valloittaa Tanskan rannikot vihdoin valmiilla retkiautolla! 🙂

Ootko sä haaveillut retkiautosta tai sen remppaamisesta itse?
Pakurempasta voi kysellä lisää Instagramin puolella (@mäet_ja_mainingit), jos jokin rempasta jäi askarruttamaan tai kaipailet muuten vain kokemusvinkkejä.

Lisää kuva- ja videomateriaalia pakurempasta ja reissuista löytyy Instagram tililtä: @mäet_ja_mainingit

Kiitos kun luit ja nähdään tien päällä! <3