Reykjadalurin laakso – kylpy kuumassa joessa

Vihdoin päästiin kokemaan Islannin ihmeellisyyksiä, kun vaellettiin Reykjadalurin laaksossa, uiden kuumassa joessa vuorten keskellä. Päivä ei olisi voinut olla parempi, auringonpaistetta, hyvää matkaseuraa sekä uskomattomia maisemia. Reykajadalurin jokivaellus on sopiva päiväretki sekä omalla autolla että julkisilla kulkuvälineillä Reykjavikista. 🙂

Saapuminen Reykjadaluriin 

Reykjadalur sijaitsee noin 50 km päässä Reykjavikista kohti eteläistä Islantia (Ring roadia pitkin aina Hveragerðin kylään asti). Jos kulkee autolla, auton saa parkkiin reitin alkupisteeseen, jossa on myös kiva kahvila. Me kuljimme vaihtariporukan kanssa bussilla Reykjavikista, joka kesti yhteensä noin 1,5h yhdellä vaihdolla Mjödd-asemalla. Bussi maksoi n. 9€/suunta. Jos kulkee bussilla, Hveragerðin asemalta on itse reitille vielä noin 4km, joten yhteensä päivän aikana tuli käveltyä noin 14km. Autolla saapuessa reitin pituus on noin 6km. 

Reitti kuumalle joelle

Reitti alkoi parkkipaikalta, josta yhteensä matkaa joelle oli 3km. Alkuosa reitistä oli enimmäkseen nousua vuoren rinnettä pitkin, mutta samalla ihailimme upeita valkoisia vuorenrinteitä ja -huippuja. Sää oli tälle päivälle loistava, pieni pakkanen ja sininen taivas. Alkunousujen jälkeen reitti tasaantui ja kulki laaksojen ja joen vartta pitkin. Nastat tai piikit kengissä tulivat tarpeeseen reitin ollessa välillä jäinen ja liukas. Reitti ei vaadi huippukuntoa, mutta alkunousuissa itse kukin joutui hieman  haukkomaan happea, ainakin maisemia ihailemaan 😉 Reitin varrella välillä lumen alta pilkotti vehreää maata ja pieniä puroja. Myös kiehuvan kuuma mutalampi bongattiin reitin alkuvaiheessa. 

Rentoutumista lämpimässä joessa

Vihdoin päästiin perille uintipaikalle ja perillä odotti virtaava ja höyryävä joki. Hymy valtasi jokaisen kanssakulkijan, maisemat olivat mahtavat. Ensin piti toki vaihtaa vaatteet uimapukuun, joka sujui ongelmitta pienten sermien takana 🙂 Pulahtaminen kuumaan jokeen ja siellä lilluminen olivat juuri sitä, mitä kaivattiin alkuvaelluksen jälkeen. Joen alkupäässä on ilmeisesti hieman viileämpää vettä, mutta mitä pidemmälle jokea kävelee, sen lämpöisemmäksi vesi muuttuu. Löydettiin sopiva rako, jossa veden syvyyskin oli sopiva ja ei muuta kuin rentoutumaan. 🙂 Joki ei siis ole kauhean syvä, mutta useimmissa kohdissa syvyys on riittävä makoiluun. 

Joen pohja ei ole mikään mukavin alusta köllöttelyyn, mutta ongelmat tuntuivat pieniltä siihen nähden, että olimme tosissaan keskellä lumen peittämiä vuoria ja pääsimme rentoutumaan kuumaan veteen keskellä ei mitään. Tossut oli hyvä valinta ottaa joelle mukaan, sillä kävellessä ylöspäin maasto ei ollut mitä mukavin. Kannattaa olla myös varovainen astuessa pehmeään hiekkaan joen reunoilla, sillä sieltä tulikin yllättävän “kiehuvaa” vettä varpaille 🙂 

Noin tunnin köllöttelyn jälkeen oli aika jatkaa vaellusta takaisin kylään, jotta ehdimme viimeiseen bussiin Reykjavikiin. Millään ei olisi malttanut nousta lämpöisestä joesta kylmään Islannin tuuleen ja tuiskuun, mutta olihan sekin kokemus. Vaatteet (monta kerrastoa kannattaa varata uinnin jälkeen) niskaan sermin takana, eväät nassuun ja takaisin vuorenrinteitä pitkin kohti bussia. Mikä päivä! 🙂 

Tällainen päiväreissu tällä kertaa ja itse jokivaellus ei maksanut mitään, vain kulkeminen kylään maksoi noin 20€. Reykjadalurin laakso on todella suosittu turistien keskuudessa monien patikointireittien ja upean ympäristön vuoksi. Kesäisin tämä jokivaellus olisi varmasti myös upea kokemus, mutta koimme sen talvella rauhallisemmaksi ja tunnelmallisemmaksi. Joka tapauksessa upea ja uniikki kokemus! 

Seuraavassa postauksessa kokeillaan kalastustaitoja Atlantilla sekä lillutaan ihmeellisessä Blue Lagoonissa, stay tuned! 😉 

Sé þig aftur! 🇮🇸